Konsoleiden evoluutio

No Comments

Tämän päivän pelikonsolit tarjoavat käyttäjilleen huikeaa visuaalisuutta 3D-grafiikoita, järisyttäviä ääniefektejä sekä äärimmäisyyksiin hiottua vuorovaikutusta. Olisi helppoa ajatella, että näinhän asiat ovat aina olleet. Konsoleiden evoluutio on kuitenkin startannut hyvin vaatimattomista lähtökohdista aikana, jolloin television ainut liitäntä oli harava-antennin johtoa varten, eikä edes kaukosäädin ollut langaton. Pelikoneiden massiivisen muutoksen on mahdollistanut käytettävän teknologian huikean nopea kehittyminen, ja siihen on ajanut valmistajien tiukka ja osin myös verinen keskinäinen kilpailu markkinaosuuksista.

Matkan varrella konsoleita on valmistettu lähteestä riippuen jopa 70 – 80 erilaista mallia. Nykyään konsolit ovat vallanneet lähestulkoon jokaisen olohuoneen, ja valokuituyhteyksien kautta pelikavereita löytyy aina jostain maailman kolkasta. Jos kotimaan wingmanit ovat jo painuneet yöpuulle, niin Aasiassa on jo uusi päivä valjennut ja Amerikan virkaveljet jaksavat vielä hyvinkin pelin jos toisenkin. Vielä 90-luvulla konsolit olivat harvojen herkkua, ja suurikin määrä naapuruston nuorisoa saattoi kerääntyä yhden ainoan konsolin ääreen.

Alussa oli laatikko, ruskea laatikko

Ensimmäinen konsolin prototyyppi oli rakennettu ruskeaan puiseen laatikkoon. Laitteeseen kuului kaksi peliohjainta, joissa oli kaksi mikseripöydästä tuttua säädintä, ja konsolin nimi oli luonnollisesti Brown Box. Laitteen keksi Ralph H. Baer, jota kutsutaan myös pelikonsoleiden isäksi. Konsoli oli suunniteltu siten, että sen sai kytkettyä mihin tahansa sen ajan televisioon. Laitteeseen oli valmiiksi sisäänrakennettu kuusi peliä: tennis, pöytätennis, käsipallo, lentopallo, takaa-ajo sekä tarkkuusammunta, jota varten oli kehitelty konsoliin liitettävä ase.

Magnavox-niminen yritys otti ideasta kopin ja lanseerasi armon vuonna 1972 ensimmäisen virallisen kotikäyttöön tarkoitetun pelikonsolin: Magnavox Odysseyn. Grafiikat olivat tuolloin hyvin vaatimattomia, ja kuten alkuaikojen elokuvatkin, pelit olivat mykkiä. Magnavox julkaisi useita hieman kehittyneempiä versioita samasta aihiosta. Jokainen niistä oli aina hieman edellistä parempi, mutta pelivalikoima pysyi samana. Atari liittyi kilpailuun 70-luvun puolivälissä pelihalleissa saavuttamansa suosion innoittamana. Mukana seurasi muitakin uusia kilpailijoita, merkittävimpänä Coleco, jonka innovaatiot toivat värit ja vaikeusasteen muutokset konsolipeleihin.

Kultainen Kasari

Nintendon liityttyä konsolimaailmaan 70-luvun loppupuolella koitti viimein aikakausi, jolloin konsolit alkoivat saada muutakin sisältöä kuin ruudulla liikkuvat pallon ja mailat. Merkittävä muutos oli siirtyminen sisäänrakennetuista peleistä pelikasetteihin eli cartridgeihin. 80-luvulla konsolimaailmaa dominoivat Sega ja Nintendo. Jälkikäteen ajatellen kenties koko konsolievoluution merkittävin tapaus oli Nintendo Entertainment Systemin julkaisu vuonna 1983. Sega onnistui pysymään kilpailussa mukana omalla Master System -konsolillaan, mutta monet muut kilpailijat epäonnistuivat kolme kertaa: ensimmäisen, ainoan ja viimeisen, päätyen olohuoneiden sijasta pelimuseoihin.

Vuosikymmenen kääntyessä loppuaan kohti Segan ja Nintendon kilpailu ajoi kehitystä eteenpäin. Sega osui häränsilmään Mega Drive (Genesis) -laitteellaan. Nintendon vastaveto oli Super Nintendo Entertainmet System. Atari roikkui kilpailussa mukana ja julkaisi aikansa mittapuulla graafisesti ylivertaisen Neo Geon, joka kuitenkin korkean hintansa vuoksi ei noussut menestystarinaksi. Kultainen 80-luku toi konsolimaailmaan Mario Brosin, Zeldan, Final Fantasyn ja monet muut nykypäivänän konsolifriikeille tutut pelisarjat. Kasarin lopun laitteet olivat idealtaan jo hyvin lähellä aikamme konsoleita.

Kaseteista levyiksi

Pelien fyysinen ulkoasu muokkautui nykyiseen muotoonsa 90-luvulla, kun kaseteista siirryttiin käyttämään CD-levyjä. Tämä muutos mahdollisti suuremman kapasiteetin ansiosta laajemmat pelikokonaisuudet. Muutoksen ansiosta myös 3D-grafiikka otti ensiaskeleensa. Teknologian toi markkinoille Phillips, joka kuitenkin epäonnistui muutoin ristiretkellään valloittaa pelimaailma. Myös 80-luvulla tietokoneiden sektoria ainakin Suomessa hallinnut Commodore yritti konsolimarkkinoille vain ajautuakseen konkurssiin vain kuukausia Amiga CD32 -konsolin julkaisun jälkeen. Atari myöhästyi omassa siirrossaan 16-bittisten koneiden suhteen, ja heidän Jaguar-laitteensa jäi nopeasti kehityksen jalkoihin.

Nykyisin konsolimaailman kaapin päällä majaileva Sony astui areenalle niinkin myöhään kuin 1994 PS1-konsolillaan. Toisin kuin kilpailijansa, Nintendo pidättäytyi pelikaseteissa lanseeratessaan Nintendo 64 -konsolinsa. Ensimmäinen nykypäivän virtuaalilaseja muistuttava viritys oli myös Nintendon käsialaa, kun yritys valmisti vuonna 1995 The Virtual Boy by Nintendo -konsolia, jossa ohjain oli yhdistetty suoraan headsetiin. Maailman verkostoitumisesta ensimmäisenä hyödyn otti Sega, jonka Dreamcast-konsolissa oli sisäänrakennettuna online-pelit mahdollistanut modeemi. Enää piti yrittää pitää äiti pois lankapuhelimen luurilta, jotta yhteys ei katkeaisi.

Kolme suurta jäljellä

Millennium toi mukanaan Playstation 2:n ja Nintendokin otti lusikan kauniiseen käteensä ja siirtyi GameCuben myötä käyttämään peleissään DVD-levyjä. Tämän päivän konsolimarkkinoiden kolmas suuri toimija eli Microsoft julkaisi ensimmäisen konsolinsa eli Xboxin vuonna 2001. Siitä lähtien kovan kilpailun markkinoilla ei käytännössä ole ollut tilaa uusille yrittäjille. Järkikin sanoo, että olemassa olevien jättien ylivaltaa horjuttamaan tarvittaisiin paitsi ehtymättömiä resursseja, myös sellaisia innovaatioita, joita nykypäivänä on hyvin vaikeaa toisten tietämättä enää kehittää.

HD-vallankumous

Visuaalisuus harppasi uudelle tasolle vuoden 2005 tienoilla, kun Sony toi markkinoille Full HD -tekniikkaa hyödyntävän PS3:n. Nintendo puolestaan panosti omassa kehityksessään arjen kiireiden ja harrastusten yhdistämiseen Wii-konsolillaan, joka mahdollisti harjoittelun kotona tv-ruudun äärellä. Ajan hengen mukaisesti viime vuosina on ollut tapetilla on myös paluu konsoleiden juurille. Niinpä tänäkin päivänä uudelleen julkaistut Nintendon valmistamat konsolit eivät pölyty kaupan hyllyillä vaan löytävät nopeasti tiensä kuluttajille, eli sekä uusille että vanhoille pelaajille.

Categories: Pelaamista Videopelit

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *